Sáme- ja suomagiella

Sápmelaččain geat leat joatkkaoahpahusas lea vuoigatvuohta sámegiela oahpahussii. Sámegiela sáhttá válljet vuosttaš dahje nuppi giellan. Jos du skuvla ii sáhte oahpahit sámegiela, sáhtát oažžut oahpahusa omd. gáiddusoahpahusa, intensiivaoahpahusa dahje sierra leairaskuvlaoahpahusaid bokte. Fylkkagielda sáhttá fállát sámegiela dahje sámegielat oahpahusa dihto skuvllain dahje dihto joavkkuin.

Don sáhtát lohkat eanet sámegiela oahpahusas neahttasajis www.udir.no.

Joatkkaskuvlaoahpahusa suomagiela fálaldat nuppi giellan fállojuvvo vuosttažettiin Tromssa ja Finnmárkku kvena-suoma birrasiid ohppiide.

Sihke sáme- ja suomagiella sáhttet maid fállojuvvot vierisgiellan.

Kárášjoga sámi joatkkaskuvla ja Guovdageainnu sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla leat stáhta skuvllat. Daidda váldojit ohccit ovttaárvosaččat miehtá riikka. Jos dattetge leat eanet ohccit go skuvllain leat sajit, de lea sámi ohcciin ovdavuoigatvuohta. Ohcciin, geaid fágasávaldagat ollašuvvet dušše dán guovtti skuvllas, besset daid ohppiid ovddabeallái, geaid sávaldagat ollašuvvet nuppige skuvllas. Eanet dieđuid oaččut

Sámi máhttolokten

Sámi máhttoloktemii leat ráhkaduvvon sierra oahppoplánat. Dat leat ovttadássásaš ja parallealla oahppoplánat sámi guovlluid várás ja sámi ohppiid várás geat ožžot sámi oahpahusa sámeguovlluid olggobealde. Joatkkaskuvlaoahpahusas leat sierra sámi oahppoplánat servodatfága, luonddufága, geografiija, historjjá, religiuvnna ja etihka oktasašfágain ja vel sámegiela ja dárogiela oahppoplána ohppiid várás, geain lea sámegiella.

Čuovvovaš prográmmafágaide leat ráhkaduvvon sierra sámi oahppoplánat

sámi historjá ja servodat
(oahppospesialiseren, giella, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorgi
sámi visuála kultuvra
(oahppospesialiseren, hábmenfága prográmmasuorgi)
sámi musihkka ja lávdi (musihkka, dánsun ja dráma)
design ja duodji (design ja giehtaduodji)
boazodoallu (luonddudoallu)

Jos válljet sámegiela vuosttašgiellan, de eaktuduvvo dus máhttu mii vástida sámegillii vuosttašgiellan vuođđoskuvllas. Don galggat dasa lassin čuovvut sierra dárogiela oahppoplána, mii gusto ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan. Jos háliidat, de sáhtát gal oažžut oahpu dábálaš dárogiela oahppoplána vuođul. Dalle don luvvejuvvot siidogiela oahpahusas ja árvvoštallamis. Sámegiela sáhttá válljet vuosttašgiellan sihke studeremii ráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmas.

Sámegiella nubbin giellan

Jos válljet sámegiela nubbin giellan, galggat čuovvut dárogiela dábálaš oahppoplána, muhto luvvejuvvot dárogiela siidogiela oahpahusas ja árvvoštallamis. Sámegiela nubbin giellan sáhttá válljet sihke studeremii ráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmain.

Ohppiin, geain lea sámegiella nubbin giellan, sáhttá leat iešguđetlágan giellamáhttu. Muhtumat leat lohkan sámegiela vuođđoskuvllas, muhtumat álget álggu rájes. Fága oahppoplánas leat gelbbolašvuođamihtut 9 dásis. Dat dahká vejolažžan oažžut oahpahusa golmma molssaeavttu mielde, main leat sierralágan gáibádusat loahppagelbbolašvuhtii:

Sámegiella nubbin giellan - sámegiella 2

Jos dus lea leamaš sámegiella 2 nuoraidskuvllas (gelbbolašvuođamihtut dásiin 4-6), de joatkkát sámegiella 2 -fágain joatkkaoahpahusas (gelbbolašvuođamihtut 7-9).
Sámegiella 2 lea dat molssaeaktu, mas leat stuorámus gáibádusat mihttomeriid juksama dáfus.
Jo3 maŋŋá dus galgá leat máhttu ja oadjebasvuohta geavahit sámegiela sihke čálalaččat ja njálmmálaččat, ja leat olahan doaibmi guovttegielatvuođa.

Sámegiella nubbin giellan - sámegiella 3

Jos dus lea leamaš sámegiella 3 vuođđoskuvllas (gelbbolašvuođamihtut dásiin 1-3), de joatkkát sámegiela 3 -fágain joatkkaoahpahusas (gelbbolašvuođamihtut 4-6).
Ulbmilin ii leat šaddat guovttegielagin.
Jo3 maŋŋá don galggat leat olahan 2/3 oahppoplána mihttomeriin, mat gusket sámegillii nubbin giellan, ja sáhtát de maŋŋá ollašuhttit olles fága, sámegiela 2, privatistan.

Sámegiella nubbin giellan - sámegiella 4

Dát molssaeaktu lea dutnje, gii lohkagoađát sámegiela easkkaálgin joatkkaoahpahusas.
Dan sáhttá válljet dušše jos it leat lohkan sámegiela vuođđoskuvllas. Oaččut oahpahusa, man mihttomearrin leat dásit 1-3.
Jo3 maŋŋá don galggat leat olahan sullii 1/3 oahppoplána mihttomeriin sámegielas nubbin giellan. Sáhtát de maŋŋá váldit sámegiela 3 dahje ollašuhttit olles fága, sámegiela 2, privatistan.
Don gii logat Sámegiela 4, sáhtát lassin geavahit sámegillii válljenprográmmafága 140 diimmu.

Erenoamážit ohppiide, geat lohket sámegiela, ja geat válljejit vierisgiela

Jos válljet sámegiela vuosttaš dahje nuppi giellan dahje suomagiela nuppi giellan, de it čágat vierisgiela oktasašfágan dábálaš diibmorámma siskkobealde studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain. Jos liikkáge háliidat váldit vierisgiela oktasašfágan, de galggat váldit dan diibmorámma olggobealde. Jos du skuvla dan fállá, sáhtát válljet vierisgiela prográmmafágan.

Jos dus lea sámegiela oahpahus, de leat luvvejuvvon vierisgiela oahpahusas. Jos liikká válljet vierisgiela joatkkaoahpahusas, iige dus leat leamaš fága vuođđoskuvllas, de dus galgá leat 225 diimmu vierisgiela oahpahus dásis I. Vierisgiela diimmuid váldet 140 diimmu prográmmafágas, maid don válljet. Eará 85 diimmu don válddát lassidiibmun.

Suomagiella 2. giellan

Jos áiggut čuovvut suomagiela nuppi giela oahppoplána, de galgá dus leat giellamáhttu, mii vástida suomagiela nubbin giellan vuođđoskuvllas. Don galggat dasa lassin čuovvut dárogiela dábálaš oahppoplána, muhto dus lea vuoigatvuohta luvvejuvvot dárogiela siidogiela oahpahusas ja árvvoštallamis.